Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Matkaeväs

 

Eräs Jeesuksen vertaus ja sen opetus on vahvaa evästä matkallemme.

 

Luukkaan evankeliumi, luku 4.

 

Kylväjävertaus

(Rinnakkaispaikat: Matt. 13:1-9; Mark. 4:1-9)

 

Kun paljon kansaa tuli koolle ja ihmisiä saapui Jeesuksen luo joka kaupungista, hän puhui käyttäen vertausta:

5. "Kylväjä lähti kylvämään siementä. Hänen kylväessään osa putosi tien oheen ja tallautui, ja taivaan linnut söivät sen.

6. Osa putosi kalliolle, ja oraalle noustuaan se kuivettui, kun sillä ei ollut kosteutta.

7. Osa putosi orjantappuroiden sekaan, ja yhdessä oraan kanssa kasvaessaan orjantappurat tukahduttivat sen.

8. Mutta osa putosi hyvään maahan, kasvoi ja tuotti satakertaisen sadon."  Tämän sanottuaan hän huusi: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon!" 

 

9. Kylväjävertauksen selitys

(Matt. 13:10-23; Mark. 4:10-20)

Jeesuksen opetuslapset kysyivät häneltä, mitä tämä vertaus tarkoitti.

10. Hän sanoi: "Teidän on annettu tuntea Jumalan valtakunnan salaisuudet, mutta muille ne esitetään vertauksin, jotta he, vaikka näkevät, eivät näkisi, ja vaikka kuulevat, eivät ymmärtäisi.

11. Vertaus tarkoittaa tätä: Siemen on Jumalan sana.

12. Tien oheen pudonnut kuvaa niitä, jotka kuulevat sanan mutta joiden sydämestä Paholainen tulee ottamaan sen pois, jotta he eivät uskoisi ja pelastuisi.

13. Kalliolle pudonnut kuvaa niitä, jotka kuullessaan sanan ottavat sen iloiten vastaan mutta joilla ei ole juurta. He uskovat vain hetken aikaa ja koetuksen hetkellä luopuvat.

14. Se, mikä putosi orjantappuroihin, tarkoittaa niitä, jotka kuulevat sanan mutta vaeltaessaan tukehtuvat tämän elämän huoliin, rikkauteen ja nautintoihin eivätkä tuota kypsää hedelmää.

15. Mutta se, mikä on hyvässä maassa, tarkoittaa niitä, jotka sanan kuultuaan säilyttävät sen vilpittömässä ja hyvässä sydämessä ja kestävinä tuottavat satoa." 

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Luuk. 8:4-15)

 

 

Vertauksia Jumalan valtakunnasta

 

4. Jeesus alkoi nyt käyttää enemmän aikaa vertauksin opettamiseen. Eivät siis ainoastaan toiminnan ulkonaiset puitteet (j. 1) muuttuneet, vaan myös itse julistus. Sana "vertaus (parabole)" merkitsee jonkin asettamista toisen rinnalle. Vertaus on kielikuva, joka asetetaan totuuden rinnalle tätä selventämään.

5. Palestiinassa kylvettiin ensin ja kynnettiin sen jälkeen. Mahdollisesti kuulijoilla oli näköpiirissään kylväjä Jeesuksen puhuessa, mutta sen ajan kirjallisuudesta ilmenee, että kuva oli tuttu.

6. Maakerros oli varmasti hyvin ohut ja saattoi näyttää hyvältä. Vasta aura paljasti, että kiviä peitti vain ohut multakerros. Siemen nousi pian oraalle, mutta kuihtui yhtä nopeasti. Kosteus voi merkitä samaa kuin öljy kymmenen neitsyen vertauksessa (Matt 25). Se tarkoittaa jotakin välttämätöntä kasvamisen edellytystä.

7. Orjantappura käytti sen voiman, jonka siemen olisi tarvinnut, ja kasvoi yhä suuremmaksi ja voimakkaammaksi. Orjantappura ei tarvitse hoitoa, mutta siemenelle se on elinehto. Orjantappurat kasvavat niin kauan kuin ne elävät. Matteuksen ja Markuksen mukaan voi näyttää siltä, että orjantappurat eivät olleet näkyvissä, kun siemen kylvettiin niiden joukkoon, ja vaikka aura kynti maan, se ei saanut niitä juurineen irti.

8. Hyvän ja huonon välinen ero ei ollut siemenessä eikä kylväjässä, vaan maaperässä. Herodotos kertoo, että Babylonian hedelmällisillä tasangoilla kaksisatakertainen sato oli tavallinen, toisinaan kolmesatakertainenkin.

9. Opetuslapset eivät kysyneet ainoastaan vertauksen tulkintaa, vaan myös syytä, miksi hän puhui kansalle tällä tavalla (Matt 13:10). Jeesus selitti vertauksen heille yksinkertaisesti (Mark 4:10). Luukas mainitsee tässä yhteydessä vain kylväjä-vertauksen, mutta Matteuksen mukaan Jeesus esitti monta vertausta.

10. Jumalan valtakunnan salaisuuksia ovat kaikki ne totuudet, jotka liittyvät jumalalliseen armoon. Niitä kutsutaan salaisuuksiksi sen tähden, että ihmiset eivät itsestään voi löytää niitä ja oppia tuntemaan niiden oikeaa sisältöä. He saavat salaisuuksien ymmärtämisen ilmestyksenomaisesti julistuksen ja opetuksen välityksellä. Jeesus viittaa tässä Jes 6:9-10:een, joka mainitaan myös Joh 12:39 s., Apt 28:25-28 ja Room 11:8. Nämä lähelle tulevat vertaukset asettavat kuulijat ratkaisun eteen ja jakavat heidät kahteen ryhmään: niihin, jotka ottavat sanan vastaan uskossa, ja niihin, jotka paaduttavat itsensä epäuskossa. Jeesus ei suinkaan toivonut, että joku paaduttaisi itsensä, mutta selvä julistus vaatii aina kannanottoa ja vaikuttaa siis, ei vain uskoa, vaan myös paatumusta. Näin vaikutti julistus Israelin historiassa, kun profeetat toivat esiin sanomansa, ja niin tapahtui vielä näkyvämmin Jeesuksen puhuessa. Kaikki Jeesuksen vertaukset koskevat Jumalan valtakunnan salaisuuksia, mutta Jeesus ei puhunut vertauksin, jotta kansan olisi vaikeampi ymmärtää häntä.

 

Hän käytti vertauksia

a) jotta kuulijat heti kuunnellessaan tuntisivat kuvatut tilanteet jokapäiväisessä elämässään,

b) jotta kuulijat työnsä ääressä muistaisivat ne helpommin,

c) jotta he pohtisivat, mitä Jeesus todella tarkoitti ja

d) jotta kuulijat ymmärtäisivät asiaa perin pohjin ajateltuaan ja sitä kypsyteltyään, että Jeesus puhui elämästä Jumalan valtakunnassa.

 

11. Jumalan sanan siemenen ominaisuudessa on erittäin suuri kasvuvoima. Tämä koskee sekä Jeesuksen itsensä julistamaa sanaa että häneen uskovien julistusta. Inhimillisistä ponnisteluista riippumatta se vaikuttaa, koska sen alkuperä on jumalallinen. Elinvoima kätkeytyy vaatimattoman ulkokuoren alle, mutta se on sanaa, joka tulee Jumalalta ja joka sen tähden puhuu Jumalasta.

12. Tässä Jeesus puhuu siitä suuresta joukosta ulkopuolella olevia ihmisiä, jotka kyllä kunnioittavat kristillisyyttä, mutta eivät itse avaudu sille. Missään näistä neljästä esimerkistä Jeesus ei mainitse sellaisia, jotka halveksivat Kristusta tai vastustavat avoimesti evankeliumia. On selvää, että Jeesus uskoi toimivaan, henkilöityneeseen ja pahaan voimaan. Perkele tuli. Lutherin mielestä tämä lausuma on kaikkein hirvittävin, mitä Raamatussa on, ja kuitenkin vain hyvin harvat muistavat sen. Kuka tulee ajatelleeksi, että perkele on läsnä, kun Jumalan sanaa julistetaan'?

13. "Kiusauksen hetki" ei merkitse tavallisia vaikeuksia ja vastustusta, vaan vainoa. Tässä tarkoitetut ihmiset ovat sellaisia, jotka ottavat tunnesyistä sanan vastaan, mutta eivät laske kustannuksia. He sekä uskovat että ottavat evankeliumin ilolla vastaan, mutta päätös ei kestä. Niinpä kiusauksen hetken tullessa he lankeavat. Vrt. Hes 33:32 ja Mark 6:20.

14. Nämä ihmiset olivat hyvin kiinnostuneita evankeliumista, mutta jokin muu vangitsi heidän mielenkiintonsa, ja juuri tämä muu sai yliotteen. He yrittivät palvella kahta herraa. Sanan siemen oli heidän sydämissään, mutta siellä oli myös tämä muu, kasvit, jotka vähitellen tukahduttivat Jumalan sanan siemenen. Se ei tapahtunut yhdellä kertaa, vaan kehitys johti onnettomaan päätökseen. "Tuottaa kypsää hedelmää (telesforeè)" on ilmaisu, joka Ut:ssa esiintyy vain tässä. Se merkitsee 'päätökseen saattamista, täydellistämistä'. Sanaa käytetään kypsyvästä hedelmästä ja syntymiseen saakka lasta odottavasta naisesta.

15. Kuulemista täytyy seurata tekemisen. Tässä hengellinen halu pääsee voitolle, ja kylvö tuottaa hedelmän. "Vilpitön (kalos)", 'kaunis, hyvä, jalo, rehellinen'. Sana kuvaa usein hienotunteista ulkonaista käyttäytymistä. "Kärsivällisyys (hypomonê)", 'kestävyys'. Hedelmän tuottaminen on todiste hengellisestä elämästä. Ainoastaan kärsivällisyydessä ihminen kantaa hedelmää, ja paras hedelmä vaatii aina paljon aikaa, paljon kestävyyttä.

 

Sivun alkuun

©2019 SINULLE ASIAA - suntuubi.com